No niin, nyt eräs myytti on selvitetty. Olemme yrittäneet metsästellä uppopaistettua ruokaa täällä ollessamme. Mielikuvana on klassinen kiinalaisen ravintolan tarjoama uppopaistettu kana ja baanaani, kenties muitakin hedelmiä. Ei mitään!
Nyt siis, olemme toki oppineet, että kiinalainen jälkiruoka todellakaan ole uppopaistettu banaani vaniljajäätelöllä vaan useimmiten lämmin keitto tai hedelmä sekoitus. Myös suomalaisissa kiinalaisissa tapaa ajoittain saada uppopaistettua kanaa ja katkarapuja, no täällä saa yhdestä ravintolasta ne katkaravut.
Seisoimme vesisateessa erään katukeittiön edessä (käytän sanaa katukeittiö kun puhun paikallisista "pikkuravintoloista", jotka eivät kuulu mihinkään ketjuun) ja päätin kysyä sitten siinä meidän kanssa seisovalta mieheltä tietäisikö hän mitään kyseistä paikkaa. Kaveri oli varsin suulas ja ehdotti ensimmäinen McDonaldsia. Arvaa nolottiko. Sain änkytetyksi, että Suomessa useimmat kiinalaiset tarjoavat kyseistä ruokaa. Kaveri meni mietteliääksi ja tarjosi grillattua vaihtoehtoa ja kertoi, että uppopaistaminen ole lainkaan tavallista kiinalaisessa keittiössä, kertoi, että enemmänkin japanilaisessa. Lisäksi vielä syventääksemme punaa poskillani tuumasi kaveri, että miksi tulet Hong Kongiin syömään jotain mitä syöt jo kotimaassasi. Suositteli hän sitten yhtä paikallista grilliruokalaa, mutta se meni pahaksi onneksemme juuri kiinni.
Menimme sitten umpipaikalliseen syömään mykyjä, siis riisitaikinakuoreen on leivottu lihaa/kasviksia ja keitetty sitten taikina kypsäksi. Sellainen sitten tomaatilla ja kananmunalla, nuudeleita, liemi ja ripuli.
sunnuntai 31. elokuuta 2014
lauantai 30. elokuuta 2014
Kaksi rantaa
Lamman saarella on kaksi uimarantaa, meitä lähinnä on Hung Shin Yeh -ranta ja saaren keskivaiheilla Lo So Shing -ranta, jota paikalliset kutsuvat salarannaksi. Lamma on varsin kallioinen, joten virallisia rantoja ei ole kuin nämä. Itsekin olen eksenyt epäviralliselle rannalle, mutta on se hieman siivottamampi kuin julkiset rannat, roskaa on meren matksassa paljon huuhtoutunut rantaan.
Hung Shin Yeh on vajaan 10 minuutin päässä meidän asunnolta ja käymme siellä usein. Useiden rantakioskien lisäksi, sieltä löytyy hotelliravintola, suihkut ja hengenpelastajat. Grillialue löytyy myös pöytineen, mutta omat hiilet tulisi ilmeisesti olla. Uimaranta jyrkkenee syväksi varsin pian ja mistään pitkistähiekoista emme voi puhua. Rantaa ympäröi haiverkko ja uima-alue on muutoinkin tarkkaan rajattu. Rannan runoja ympäröi kiviröykkiöt ja olen siellä ollut tapani mukaan takapuoli pystyssä keräämässä simpukoita. Päivisin aurinko lämmittää hiekan polttavan kuumaksi, ei tee mieli edes kävellä. Hotellin edustalla kasvaa joukko puita, joiden varjossa useimmat ihmiset oleskelevat rannalla ollessaan. Usein me etsimme grillialueelta pöydän varjosta ja oleskelemme siellä. Erno on käynyt muutamia kertoja uimassa ja tuulisina päivinä aallot ovat olleet suuria! Itse aion painua mereen heti kun kinttu paranee kunnolla, todennäköisesti ensi viikon puolessa välissä.
Lo So Shing sijaitsee samalla puolella saarta kuin Hung Shin Ye, mutta varsin pitkän matkan päässä, vajaan tunnin verran. Matka rannalle vie läpi saareen, mikä tarkoittaa muutamia tiukkoja nousuja ja laskuja. Yritimme löytää rannalle yö aikaan, mutta minua rupesi jännittämään öinen metsäpolku sen verran että mopoympäri ja kotio. Se vielä tutkimatta. Olemme kuulleet, että rantaa kutsutaan rauhalliseksi rannaksi jo sijaintinsa puolesta, jossa ei juurikaan ole palveluja. Sinne täytynee päästä, jahka keli sallii =)
Hung Shin Yeh on vajaan 10 minuutin päässä meidän asunnolta ja käymme siellä usein. Useiden rantakioskien lisäksi, sieltä löytyy hotelliravintola, suihkut ja hengenpelastajat. Grillialue löytyy myös pöytineen, mutta omat hiilet tulisi ilmeisesti olla. Uimaranta jyrkkenee syväksi varsin pian ja mistään pitkistähiekoista emme voi puhua. Rantaa ympäröi haiverkko ja uima-alue on muutoinkin tarkkaan rajattu. Rannan runoja ympäröi kiviröykkiöt ja olen siellä ollut tapani mukaan takapuoli pystyssä keräämässä simpukoita. Päivisin aurinko lämmittää hiekan polttavan kuumaksi, ei tee mieli edes kävellä. Hotellin edustalla kasvaa joukko puita, joiden varjossa useimmat ihmiset oleskelevat rannalla ollessaan. Usein me etsimme grillialueelta pöydän varjosta ja oleskelemme siellä. Erno on käynyt muutamia kertoja uimassa ja tuulisina päivinä aallot ovat olleet suuria! Itse aion painua mereen heti kun kinttu paranee kunnolla, todennäköisesti ensi viikon puolessa välissä.
Lo So Shing sijaitsee samalla puolella saarta kuin Hung Shin Ye, mutta varsin pitkän matkan päässä, vajaan tunnin verran. Matka rannalle vie läpi saareen, mikä tarkoittaa muutamia tiukkoja nousuja ja laskuja. Yritimme löytää rannalle yö aikaan, mutta minua rupesi jännittämään öinen metsäpolku sen verran että mopoympäri ja kotio. Se vielä tutkimatta. Olemme kuulleet, että rantaa kutsutaan rauhalliseksi rannaksi jo sijaintinsa puolesta, jossa ei juurikaan ole palveluja. Sinne täytynee päästä, jahka keli sallii =)
Huonosti lämmitetty sauna
Yleisönpyynnöstä kirjoitan kokoelman säästä. Tällä hetkellä elämme Hong Kongn yhtä kuumimmista kuukausista, muita lämpimiä ovat heinäkuu ja usein osa ajasta myös syyskuu. Päivälämpötila alkaa nousemaan raketin lailla aamuseitsemästä, aurinko nousee klo 06. Kuumin piikki on yhdestätoista kello neljään, jolloin lämpötila kapuaa 35 asteeseen, pahimpina päivinä ollut vielä rapiat. Illasta viilenee 30 asteen alapuolelle, n. 28 kun aurinko on laskenut klo 18:30. Yleensä teemme öisin pidemmät kävelyt saarella.
Mitä katselin tulevalle viikolle luvattu säätä, on tulossa päivälämpötila välille 27-32. Ei pääse palelemaan x) Kosteus on yksi Aasian kovimpia ja kosteus prosentti kapuaa 95. Täkäläiset ovat kertoneet, että ensin kosteus hellittää ja sen jälkeen tipahtaa vasta lämpö. Täällä ollaan kuin huonosti lämmitetyssä saunassa ja hiki virtaa jo 10 minuutin kävelyn jälkeen (varsinkin päiväsaikaan kun suoraan ylhäältä paistaa aurinko). Olen kyllä riemukseni huomannut, että hikoilevat myös paikalliset =) Viilenemiseen käytetään erilaisia apuvälineitä: pientä käsissä kannettavaa tuuletinta, sade/päivänvarjoa (paljon!), märkiä pyyhkeitä kaulalla, viuhkaa ja isoja hattuja. Perusvarustukseen kuuluu AINA vesipullo (joillakin jäätee) ja nenäliinat, joilla kuivataan eniten valuva hiki kasvoilta. Suuriosa auringon olessa pahimmassa kulmassa pysyttelevät paikalliset varjoissa ja sisätiloissa. Saarta kiertämässä nähdään oikeastaan verkkaiseen tahtiin liikkuvia turisteja.
Sateitakin saapuu ja ukkosia. Meillä on ollut sadepäivä täällä ollessa kerran viikossa. Kosteus on silloin erittäin korkea ja ei toivoakaan, että pyykit kuivuisivat. Kaupungissa ollessamme ei kevyt tihkusade ehdi maahan asti kun lämpö jo haihduttaa sen =)
Tuuliset päivät ovat nautinto! Tuntuu, että ilma vaihtuu hetkeksi kunnolla. Tietysti mylläävä tuuli saa pientä pomppua aikaan lauttamatkalla ja viilentää hieman meriveden lämpötilaa, joka on nyt ihoarviolta yli 25, koska se ei virkistä yhtään =)
Kuten olen kertonut, meillä on joka huonessa ilmalämpöpumppu ja olemme sisälämpötilana pitäneet 27 astetta, mikä tuntuu erittäin mukavan viileältä ulkoa tulemisen jälkeen. Yritimme kerran nostaa 28 asteeseen, mutta kosteus lisääntyy sisällä roimasti. Pumppu on poissaollessamme aina poissa käytöstä ja viilentää kyllä nopeasti käynnistyksestä. Kaikki julkisit tilat ovat ilmastoituja ja jos sattuu istumaan suoraan ilmastoinnin alle, voi tulla jopa vilu. Vietämme usein kuumimmat piikit esim. ostoskeskuksissa.
Lämpöön olen sopeutunut niin hyvin kuin talvesta pitävä suomalainen voi. Ei auta marmatus, kun kuuma on. Vaatevalinnoilla ei juuri ole väliä, koska ne tarraavat nahkaan kiinni kosteuden vuoksi, Pyykkiä pesemme paljon, koska vaatteet hikoavat ennätystahtia ja viileät suihkut ovat ehdoton itselle. Odotan kovasti lämmön hellitystä, koska nyt paahtava kuumuus syö nopeasti voimat ja saaren tutkiminen on jäänyt lyhyiden steppailujen varaan, yöllä ollaan tosin koluttu saarta. Illastakin olisi mukava liikkua, mutta pimeys lyö heti 18:30. Parasaika liikkua mitä paikallisetkin suosisttelevat on aikainen aamu ja klo 17 jälkeen iltapäivästä. En kuitenkaan istu tuvassa sisällä vaan liikuskelemme sitten keskustassa viileästä viileään tai saarella rannalla varjossa lueskelen kirjaa :)
Mitä katselin tulevalle viikolle luvattu säätä, on tulossa päivälämpötila välille 27-32. Ei pääse palelemaan x) Kosteus on yksi Aasian kovimpia ja kosteus prosentti kapuaa 95. Täkäläiset ovat kertoneet, että ensin kosteus hellittää ja sen jälkeen tipahtaa vasta lämpö. Täällä ollaan kuin huonosti lämmitetyssä saunassa ja hiki virtaa jo 10 minuutin kävelyn jälkeen (varsinkin päiväsaikaan kun suoraan ylhäältä paistaa aurinko). Olen kyllä riemukseni huomannut, että hikoilevat myös paikalliset =) Viilenemiseen käytetään erilaisia apuvälineitä: pientä käsissä kannettavaa tuuletinta, sade/päivänvarjoa (paljon!), märkiä pyyhkeitä kaulalla, viuhkaa ja isoja hattuja. Perusvarustukseen kuuluu AINA vesipullo (joillakin jäätee) ja nenäliinat, joilla kuivataan eniten valuva hiki kasvoilta. Suuriosa auringon olessa pahimmassa kulmassa pysyttelevät paikalliset varjoissa ja sisätiloissa. Saarta kiertämässä nähdään oikeastaan verkkaiseen tahtiin liikkuvia turisteja.
Sateitakin saapuu ja ukkosia. Meillä on ollut sadepäivä täällä ollessa kerran viikossa. Kosteus on silloin erittäin korkea ja ei toivoakaan, että pyykit kuivuisivat. Kaupungissa ollessamme ei kevyt tihkusade ehdi maahan asti kun lämpö jo haihduttaa sen =)
Tuuliset päivät ovat nautinto! Tuntuu, että ilma vaihtuu hetkeksi kunnolla. Tietysti mylläävä tuuli saa pientä pomppua aikaan lauttamatkalla ja viilentää hieman meriveden lämpötilaa, joka on nyt ihoarviolta yli 25, koska se ei virkistä yhtään =)
Kuten olen kertonut, meillä on joka huonessa ilmalämpöpumppu ja olemme sisälämpötilana pitäneet 27 astetta, mikä tuntuu erittäin mukavan viileältä ulkoa tulemisen jälkeen. Yritimme kerran nostaa 28 asteeseen, mutta kosteus lisääntyy sisällä roimasti. Pumppu on poissaollessamme aina poissa käytöstä ja viilentää kyllä nopeasti käynnistyksestä. Kaikki julkisit tilat ovat ilmastoituja ja jos sattuu istumaan suoraan ilmastoinnin alle, voi tulla jopa vilu. Vietämme usein kuumimmat piikit esim. ostoskeskuksissa.
Lämpöön olen sopeutunut niin hyvin kuin talvesta pitävä suomalainen voi. Ei auta marmatus, kun kuuma on. Vaatevalinnoilla ei juuri ole väliä, koska ne tarraavat nahkaan kiinni kosteuden vuoksi, Pyykkiä pesemme paljon, koska vaatteet hikoavat ennätystahtia ja viileät suihkut ovat ehdoton itselle. Odotan kovasti lämmön hellitystä, koska nyt paahtava kuumuus syö nopeasti voimat ja saaren tutkiminen on jäänyt lyhyiden steppailujen varaan, yöllä ollaan tosin koluttu saarta. Illastakin olisi mukava liikkua, mutta pimeys lyö heti 18:30. Parasaika liikkua mitä paikallisetkin suosisttelevat on aikainen aamu ja klo 17 jälkeen iltapäivästä. En kuitenkaan istu tuvassa sisällä vaan liikuskelemme sitten keskustassa viileästä viileään tai saarella rannalla varjossa lueskelen kirjaa :)
Turistiripuli ja pipi
Turistiripuli
Toinen meistä on sairastanut perinteistä turistiripulia täällä olo aikanamme. Siihen ei ole kuulunut kuumeilua, heikotusta vaan löysää vatsaa. Eli ravintoaineiden todetaan imeytyneen hyvin, koska voimattomuutta ei ole ilmennyt. Ruoka on ollut päivistä riippuen erilaista, joten en usko yksittäisen tekijän olevan taustalla. Hoitona olemme kokeilleet niin keitettyjä munia kuin banaania, ei apua.
Tietysti jätin maitohappobakteerit kotiin... No, ei kun kaupoille.
Kiinalaisen lääketieteen tiedetään olevan ikivanhaa ja usein lääkärit toimivat apteekin kanssa samassa putiikissa, määräten tutkimuksen jälkeen samantien rohdot. Tutkimuksen ytimenä pidettiin pulssin tunnustelua ja ulkoisten merkkien tarkkailua, kielen kuivuminen ja silmien tarkastaminen. Rohdot ovat edelleen myynnissä. Apteekin täyttävät suuret lasipurkit täynnä mitä ihmeellisimpiä asioita mm. kuivattua merihevosta. Erilaisista luonnon materiaaleista jauhetaan murska, joka lisätään kuumaan veteen, juodaan ikäänkuin teenä. Aiemmin kiinalainen lääketiede hyödynsi uhanalaisten eläinten ruumiinosia, mutta tätä nykyä esimerkiksi tiikerin hampaat ovat kiellettyä kauppatavaraa.
Jotain hyvää opiskeluaikojen kauppanimien tahkoamisesta on ollut. Mentyämme hieman länsimaalaisvaikutteisempaan apteekkiin aloimme sitten etsiä Lactobacillus tai vastaavaa laatikkoa. Ahkera myyjä hyökkäsi heti kantooninkiinan kielellä kimppuumme, joten yritin sitten selittää hieromalla vatsaani tarvitsemalla siihen liikettä. MITÄ SAINKAAN? Vanhempi apteekin työntekijän ilme kirkastui ja tyrkkäsi käteeni laatikon, josta ei voinut erehtyä: laihdutus lääke! Laatikon kyljessä seisoi länsimaalainen nainen mittanauha hoikan vatsansa ympärillä. Loukkaantumisen sijasta puhkesin hersyvään nauruun x) Sain pudistelluksi päätäni kyseiselle valmisteella ja jatkoimme tutkimista. Löysimme sitten Lactéol fort capsules ja englannin kielisen selosteen. Näillä mentiin.
Pipi
Toinen dramatiikka sattui kun kompuroin rappusissa. Pintanaarmu vasempaan polveen. Sidetarpeet kotona, Suomessa... Noo, huuhtasin sitten pullovedellä ja hetken tutkittuani tuli jo paikalle apu. Lähikylän tyttö tuli hyvällä englannin kielen taidollaan tarjoamaan apua. Polvi vuoti sen verran, että ei ollut syytä laastarista kieltäytyä. Indonesialainen tyttö antoi puhdistusaineen, verenpunaisen (mutta uskon sen olevan muutakin kuin pikaverensiirto, koska se kirveli) ja taitokset sekä tietysti laastarin. Hoidettuani kintun alkoikin paniikki hiipiä; täällä on mätäkuu vuodenympäri.
Nyt on viikko kulunut kompuroinnista ja haava-alue on pienentynyt. Usein yöaikaan kun ilmastointilaite "huippari" hurisee ja kuivattaa sisäilmaa alkaa haavakin parantua. Kaupungille mentäessä olen joutunut sen peittämään laastarein, mutta saarella olen antanut olla auki, jotta se kuivuisi. Bebanthen, kotona... Mutta löysin vaseliinia, kun kirvelee tuo haavareunojen vetäytyminen. Haava erittää aika lailla ja mönjä muistuttaa vuoroin kananmunan keltuaista ja ihan tavan haavamärkää.Löydettyäni vaseliinin on haava alkanut mennä umpeen =)
Toinen meistä on sairastanut perinteistä turistiripulia täällä olo aikanamme. Siihen ei ole kuulunut kuumeilua, heikotusta vaan löysää vatsaa. Eli ravintoaineiden todetaan imeytyneen hyvin, koska voimattomuutta ei ole ilmennyt. Ruoka on ollut päivistä riippuen erilaista, joten en usko yksittäisen tekijän olevan taustalla. Hoitona olemme kokeilleet niin keitettyjä munia kuin banaania, ei apua.
Tietysti jätin maitohappobakteerit kotiin... No, ei kun kaupoille.
Kiinalaisen lääketieteen tiedetään olevan ikivanhaa ja usein lääkärit toimivat apteekin kanssa samassa putiikissa, määräten tutkimuksen jälkeen samantien rohdot. Tutkimuksen ytimenä pidettiin pulssin tunnustelua ja ulkoisten merkkien tarkkailua, kielen kuivuminen ja silmien tarkastaminen. Rohdot ovat edelleen myynnissä. Apteekin täyttävät suuret lasipurkit täynnä mitä ihmeellisimpiä asioita mm. kuivattua merihevosta. Erilaisista luonnon materiaaleista jauhetaan murska, joka lisätään kuumaan veteen, juodaan ikäänkuin teenä. Aiemmin kiinalainen lääketiede hyödynsi uhanalaisten eläinten ruumiinosia, mutta tätä nykyä esimerkiksi tiikerin hampaat ovat kiellettyä kauppatavaraa.
Jotain hyvää opiskeluaikojen kauppanimien tahkoamisesta on ollut. Mentyämme hieman länsimaalaisvaikutteisempaan apteekkiin aloimme sitten etsiä Lactobacillus tai vastaavaa laatikkoa. Ahkera myyjä hyökkäsi heti kantooninkiinan kielellä kimppuumme, joten yritin sitten selittää hieromalla vatsaani tarvitsemalla siihen liikettä. MITÄ SAINKAAN? Vanhempi apteekin työntekijän ilme kirkastui ja tyrkkäsi käteeni laatikon, josta ei voinut erehtyä: laihdutus lääke! Laatikon kyljessä seisoi länsimaalainen nainen mittanauha hoikan vatsansa ympärillä. Loukkaantumisen sijasta puhkesin hersyvään nauruun x) Sain pudistelluksi päätäni kyseiselle valmisteella ja jatkoimme tutkimista. Löysimme sitten Lactéol fort capsules ja englannin kielisen selosteen. Näillä mentiin.
Pipi
Toinen dramatiikka sattui kun kompuroin rappusissa. Pintanaarmu vasempaan polveen. Sidetarpeet kotona, Suomessa... Noo, huuhtasin sitten pullovedellä ja hetken tutkittuani tuli jo paikalle apu. Lähikylän tyttö tuli hyvällä englannin kielen taidollaan tarjoamaan apua. Polvi vuoti sen verran, että ei ollut syytä laastarista kieltäytyä. Indonesialainen tyttö antoi puhdistusaineen, verenpunaisen (mutta uskon sen olevan muutakin kuin pikaverensiirto, koska se kirveli) ja taitokset sekä tietysti laastarin. Hoidettuani kintun alkoikin paniikki hiipiä; täällä on mätäkuu vuodenympäri.
Nyt on viikko kulunut kompuroinnista ja haava-alue on pienentynyt. Usein yöaikaan kun ilmastointilaite "huippari" hurisee ja kuivattaa sisäilmaa alkaa haavakin parantua. Kaupungille mentäessä olen joutunut sen peittämään laastarein, mutta saarella olen antanut olla auki, jotta se kuivuisi. Bebanthen, kotona... Mutta löysin vaseliinia, kun kirvelee tuo haavareunojen vetäytyminen. Haava erittää aika lailla ja mönjä muistuttaa vuoroin kananmunan keltuaista ja ihan tavan haavamärkää.Löydettyäni vaseliinin on haava alkanut mennä umpeen =)
tiistai 26. elokuuta 2014
yli 200 000 Filippiiniläistä kotiapulaista
Luku vaihtelee tietolähdettäin, itse luottaisin nyt tuoreimpaan, eli mitä Ada kertoi viikonloppuna, 200 000 filippiiniläistä. He ovat pääsääntöisesti naisia ja tulleet Hong Kongiin töihin kotiapulaisiksi. Useimmat puhuvat englantia ja vastaavat niin talouden siisteydestä kuin lapsien hoidosta. Heidät palkataan kokopäiväisiki apulaisiksi koteihin, jolloin he myös ruokailevat ja nukkuvat perheessä. Palkkaus on paikallishallinnon määrittämä minipalkka HK$4,010 kuukaudessa, rapiat 400 €. Erilaiset yritykset välittävät kotiapulaisia, mutta pääsääntöisesti heidät valitaan suositus kautta, edellisten työnantajien. Lammalla on myös vapaitai ilmoituksia kadulla, mitä ovat jättäneet niin työtähakevat kuin kotiapulaista vailla olevat.
Työaika on 6/24, koska sunnuntai on heillä vapaa. Vapaapäivää he viettävät kokoontuen kuvan osoittamalla tavalla yhteen, paikkoihin joissa on katos. He mm. keskustelevat, nukkuvat, lakkaavat toistensa varpaankynsiä, lukevat ja pelaavatkorttia = viettävät yhdessä aikaa. Kaikki metroille vievät silta-alueet olivat tupaten täynnä heitä =)
.
Työaika on 6/24, koska sunnuntai on heillä vapaa. Vapaapäivää he viettävät kokoontuen kuvan osoittamalla tavalla yhteen, paikkoihin joissa on katos. He mm. keskustelevat, nukkuvat, lakkaavat toistensa varpaankynsiä, lukevat ja pelaavatkorttia = viettävät yhdessä aikaa. Kaikki metroille vievät silta-alueet olivat tupaten täynnä heitä =)
.
Aterioimassa
Hei!
Vielä en ole joutanut ruokakirjoitusta laatimaan, mutta tässä tulee (luultavasti osa 1 monista). Todettuani jo aiemmin, että ravintolalasku on pienempi kuin kotona tehty, olemme käyneet siis useasti syömässä ulkona tai koululla.
Ravintolan edullisuutta kuvaa hyvin se, että Ada kertoi usempien perheiden käyvän mielummin ravintolassa yhdessä syömässä kuin, että joku tai yhdessä valmistaisivat ruuan. Paitsi hinta, vinkkasi Ada, että onhan se mukavan kun ei tule tiskiä ;) Yleensä ravintoloihin, en puhu nyt pikaruokaloista, tullaan syömään suuremmalla porukalla, jolloin on mahdollista tilata useimpia ruokia ja maistella erilaisia. Suomalaisessa pihvikulttuurissa tämä ei varmaankaan onnistuisi, mutta empä täällä tilaisi vain itselleni neljää taikinapalloa. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma ja täällä ihmiset vaihtavt tiuhaan kuulumiset pöydän ääressä, lapset ovat mukana tietysti.
Ruoka juomana on tee, useimmiten jasmin (ei sokeria ja maitoa), mutta tee on suomalaisten tummaanteeheen tottuneiden Heinin ja Ernon suuhun laimeaa. Usein ruuan yhteyteen kuuluu myös keitto, alkuruokana ja se maistuu mielestäni lihaliemikuutiolta :) Ada kertoi, että useimmat aterioivat pääruuan ravintolassa ja menevät jälkiruualle seuraavaan. Teimme Adan kanssa ollessamme näin kahdesti, mutta kerran myös tilasimme samassa paikassa. Aiemmin olimme syöneet ostoskeskuksessa numero 3456 (niitä on aivan liikaa!), jossa jäliruoka koostui hedelmistä, jäätelöstä ja riisistä sekä siemenistä. Maukasta ja raikasta :)
Nämä herkut olivat: kakkupala muistutti aivan tavallista pehmeää vuokakakkua. Ylhäällä oikealla oli (kiisseli?) lämmin keitto, joka maistui etäisesti riisipuurolta, sokerilla. Siinä siis oli riisiä, tummaa. Vasen ylhäällä oli (ajattelin jo että mustekalan mustetta) mutta jauhettua seesaminsiemen keittoa, lämmintä sekin. Ja se maistui aivan Tazza kaakaolta (ilman kaakaota). Vasemmalla alhaalla oli maito/sokeri hyydyke, joka maistui kyllä aivan munakkaalta ja kaipasi hilloa jatkeeksi.
Puikot ovat pysyneet kädessä jo ensi-illasta lähtien ja alkaa niihin tottumaan. Veistä tosin kaipaan pilkkomiseen välillä, koska aina se suupala ei vain sovi suuhun :) Ainoa mille nyrpistän näneni (myös suomessa) on makea leipä ja kiinalainen perusleipä on makea! Siis sokerinen, melkein pulla! Ada kertoikin, että se syödään usein aterian loppuvaiheessa. Täkäiläinen lihapiirakka; makea leipä täytettynä barbeque possulla :) Riisi on perushyvää ja nuudelit. Pidän kovasti varsinkin kanasta erimuodoissa, mutta mereneläviä vähän mietin. Ne on usein jauhettu pullaksi ja sitten kun puret sattuman, pelkään että se oli jonkun raaun silmä. No, vesikastanjaa se oli. Lisäksi ne on limaisia, suu tuntuma antaa liikaa valtaa mielikuvitukselle x) Possu ja nauta ovat myös hyviä ja varmoja. Lähes kaikki kasvis on keitetty, paistettu tai ainakin lämmitetty. Nauroimmekin, että salaattina on taikinakuoreen kääräisty pinaatti :)
Tässä on Ada! Luvan kysyttyäni sain julkaista kuvan, mutta vain onnistuneen :D Uskoisin, että tämä kelpanee. Tyypillinen yhteinen ravintola-aterian kuvio on, että Ada vie miedät jonnekin ja johinkin, antaa meidän tilata jotain ja tilaa itse loput (käytännössä kaikki) ja saamme aina erilaisen aterian. Lisäksi Ada on näytellyt paljon paikkoja muitakin meille, mutta ravintolakonsulttina hän on erinomainen!!
Muita ruokia, jos nyt ajatellaan ihan normaalia päivää. Aamulla keitämme kaasuliedellä aamupuuron, voilla ja Ernolle sokerilla. Juomme lantrattua tuoremehua (koska säästämme) ja pikakahvista tehdyn aamukahvin. Omaani tietenkin maitoa (huom, 2 € litra). Muutamia hedelmiä ollaan myös syöty, lohikäärmehedelmää (hieman edullisempaa kuin suomessa), kalliita omenoita (rakenne hieman erilainen kuin suomessa), itsestään, tai ainakin helposti, kuoriutuvia mehukkaita appelsiineja (hinta samahko) ja banaaneja (hinta samaa, mutta ns. raaka baani on täällä jo kypsä, ei tarvi odotella pilkkuja).
Muutaman kerran kokattin kotona, nuudeleita ja lihaa. Saarella on hyviä lihoja kylmäaltaissa ja aika hyvin ne on sinne laitettu, lisäksi lihan hinta on suomeen verraten halpaa. Joten niitä meidän grilliuunissa, joka on a) törkysen likainen b) hidas ja c) pannassa nyt! Seuraavalla kauppareissulla ostetaan sitten pannu. Iltapalana on usein munia ja leipää. Täällä ei myydä isoja satseja ja uskonkin että homehtuminen kosteudessa ja lämmössä tapahtuu varsin vikkelään. Eli kyllä me lihassa pysymme!
Pikaruokalat ovat edullisia, n. 4 € saa kunnon nälän poissapitävän aterian. Ateria, jota syötiin eilen sisälsä riisiä, kanaa ja currya. Paljon myydään myös nuudeleita lihalla ja erilaisia keittoja. Mutta salaatti on Suomen hintaa eli 7 € ylöspäin. Kaupan altaasta valmissalaatti 4€. Suurimman loven ruokabudjettiin tekee kahvi. Halvin olisi mäkkärin kahvi x) kahvi maksaa usein saman verran kun varsinainen ruoka. Tälle täytyy nyt keksiä jotain, ajattelin jo että pakkaamme pikakahvijauheen mukaan ja ostamme kuumaa vettä :D
Vielä en ole joutanut ruokakirjoitusta laatimaan, mutta tässä tulee (luultavasti osa 1 monista). Todettuani jo aiemmin, että ravintolalasku on pienempi kuin kotona tehty, olemme käyneet siis useasti syömässä ulkona tai koululla.
Ravintolan edullisuutta kuvaa hyvin se, että Ada kertoi usempien perheiden käyvän mielummin ravintolassa yhdessä syömässä kuin, että joku tai yhdessä valmistaisivat ruuan. Paitsi hinta, vinkkasi Ada, että onhan se mukavan kun ei tule tiskiä ;) Yleensä ravintoloihin, en puhu nyt pikaruokaloista, tullaan syömään suuremmalla porukalla, jolloin on mahdollista tilata useimpia ruokia ja maistella erilaisia. Suomalaisessa pihvikulttuurissa tämä ei varmaankaan onnistuisi, mutta empä täällä tilaisi vain itselleni neljää taikinapalloa. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma ja täällä ihmiset vaihtavt tiuhaan kuulumiset pöydän ääressä, lapset ovat mukana tietysti.
 |
| Tarjoiluvaunu, josta valitiin aterioita. Leimasimella löytiin laskuun kunkin kärryn tuotteen kirjain. Tästä sitten laskutettiin lopuksi. Ja tämä oli kallis paikka, ruokalasku kolmelta oli n. 60 euroa. (eli ei siis kallis) |
Ruoka juomana on tee, useimmiten jasmin (ei sokeria ja maitoa), mutta tee on suomalaisten tummaanteeheen tottuneiden Heinin ja Ernon suuhun laimeaa. Usein ruuan yhteyteen kuuluu myös keitto, alkuruokana ja se maistuu mielestäni lihaliemikuutiolta :) Ada kertoi, että useimmat aterioivat pääruuan ravintolassa ja menevät jälkiruualle seuraavaan. Teimme Adan kanssa ollessamme näin kahdesti, mutta kerran myös tilasimme samassa paikassa. Aiemmin olimme syöneet ostoskeskuksessa numero 3456 (niitä on aivan liikaa!), jossa jäliruoka koostui hedelmistä, jäätelöstä ja riisistä sekä siemenistä. Maukasta ja raikasta :)
 |
| Ravintolaan oli vuoronumero ja se oli tupaten täynnä. Hienosti pukeutuneet tarjoilijat ja valkoiset pöytäliinat ja kattokruunut saivat miettimään, että emme ole kyllä nyt pukeutuneet. Mutta taas ennakkoluulo! Myös muut ihmiset istuivat perusarki vetimisään (vaikka olikin sunnuntai) ja lukivat sanomalehteä! En olisi ikänä kuvitellut tulevani niin hienoon ravintolaan lukemaan lehteä tai selailevan puhelimia! Läppäri en sentään nähnyt ;) |
Puikot ovat pysyneet kädessä jo ensi-illasta lähtien ja alkaa niihin tottumaan. Veistä tosin kaipaan pilkkomiseen välillä, koska aina se suupala ei vain sovi suuhun :) Ainoa mille nyrpistän näneni (myös suomessa) on makea leipä ja kiinalainen perusleipä on makea! Siis sokerinen, melkein pulla! Ada kertoikin, että se syödään usein aterian loppuvaiheessa. Täkäiläinen lihapiirakka; makea leipä täytettynä barbeque possulla :) Riisi on perushyvää ja nuudelit. Pidän kovasti varsinkin kanasta erimuodoissa, mutta mereneläviä vähän mietin. Ne on usein jauhettu pullaksi ja sitten kun puret sattuman, pelkään että se oli jonkun raaun silmä. No, vesikastanjaa se oli. Lisäksi ne on limaisia, suu tuntuma antaa liikaa valtaa mielikuvitukselle x) Possu ja nauta ovat myös hyviä ja varmoja. Lähes kaikki kasvis on keitetty, paistettu tai ainakin lämmitetty. Nauroimmekin, että salaattina on taikinakuoreen kääräisty pinaatti :)
Muita ruokia, jos nyt ajatellaan ihan normaalia päivää. Aamulla keitämme kaasuliedellä aamupuuron, voilla ja Ernolle sokerilla. Juomme lantrattua tuoremehua (koska säästämme) ja pikakahvista tehdyn aamukahvin. Omaani tietenkin maitoa (huom, 2 € litra). Muutamia hedelmiä ollaan myös syöty, lohikäärmehedelmää (hieman edullisempaa kuin suomessa), kalliita omenoita (rakenne hieman erilainen kuin suomessa), itsestään, tai ainakin helposti, kuoriutuvia mehukkaita appelsiineja (hinta samahko) ja banaaneja (hinta samaa, mutta ns. raaka baani on täällä jo kypsä, ei tarvi odotella pilkkuja).
Muutaman kerran kokattin kotona, nuudeleita ja lihaa. Saarella on hyviä lihoja kylmäaltaissa ja aika hyvin ne on sinne laitettu, lisäksi lihan hinta on suomeen verraten halpaa. Joten niitä meidän grilliuunissa, joka on a) törkysen likainen b) hidas ja c) pannassa nyt! Seuraavalla kauppareissulla ostetaan sitten pannu. Iltapalana on usein munia ja leipää. Täällä ei myydä isoja satseja ja uskonkin että homehtuminen kosteudessa ja lämmössä tapahtuu varsin vikkelään. Eli kyllä me lihassa pysymme!
Pikaruokalat ovat edullisia, n. 4 € saa kunnon nälän poissapitävän aterian. Ateria, jota syötiin eilen sisälsä riisiä, kanaa ja currya. Paljon myydään myös nuudeleita lihalla ja erilaisia keittoja. Mutta salaatti on Suomen hintaa eli 7 € ylöspäin. Kaupan altaasta valmissalaatti 4€. Suurimman loven ruokabudjettiin tekee kahvi. Halvin olisi mäkkärin kahvi x) kahvi maksaa usein saman verran kun varsinainen ruoka. Tälle täytyy nyt keksiä jotain, ajattelin jo että pakkaamme pikakahvijauheen mukaan ja ostamme kuumaa vettä :D
maanantai 25. elokuuta 2014
Koulumatkakuvat
 | |
| Kauppakeskus, johon saavuttiin metrotunnelista, josta johti toinen tunneli suoraan Ernon koululle. |
 |
| City University Of Hong Kong |
 | |||||||
| Ulkona +35 ja sisällä luistinrata. (kyseessä siis Fasion Walk kauppakeskus) |
* aloitamme matkan tarpomalla 10 minuuttia lauttarantaan asunnolta
* lauttamatka kestää (kelistä riippuen) 25-30 minuuttia
* tarvomme kevyen tovin metroasemalle ja siellä metroon
* yhden vaihdon jälkeen matka kestää kokonaisuudessaan n. 45 minuuttia
* viimeinen etappi ennen koulua on siis Fasion Walk ostoskeskus
Lintuhäkki
Vietin tänään ekan päivän omineni kun Erno aloitti koulun orintaatiopäivällä. Saavuin mukana koululle ja suuntasin metron Yuen Po Street Bird Gardeniin. Nimensä mukaisesti lintatarha sijaitsi keskustassa omassa kujassaan.
Lintutarha lumosi minut aluksi kauniilla laulullaan, mutta käveltyäni läpi tarhan tunsin suurta ahdistusta. Lintatarha tai mielummin tori, koska linnut olivat myytävänä. En tiedä tarhan historiaa tai lintujen taustan faktaa, mutta kirjoitan nyt mitä näin ja koin:
Kaunis linnunlaulu täytti ilman kun kuljin läpi porteista. Sadoittain kahdenpään kokoisissa häkeissään lauloivat luonnonlinnut. Vesikupit lintujen seuranaan ripustivat vanhat miehet häkit roikkumaan niille varattuihin telineisiin. Miehet viheltelivät linnuille, toiset soittivat pientä pilliä. Linnut kykenivät ainoastaan levittämään siipensä auki, mutta tilaa lentää ei ollut. Ainoa tekeminen pienille linnuille oli hyppely ainoalla orrellaan. Muutama pienempi lintu yritti terhakkaasti tarrata jaloillaan häkin kaltereihin ja etsiä pakotietä. Eräs rastaan kokoinen lintu makasi häkin pohjalla auringon paahteessa. Kaunis linnunlaulu oli muuttunut mielessäni hätähuudoksi.
Harhakuvitelmana linnun piristyksesi myytiin torilla useita erilaisia posliinisia vesi- ja siemenkuppeja. Taidokkaasti muotoillut ja maalatut posliinikupit toivat mieleeni koirien timantti kaulapannat. Elävät heinäsirkat odottivat pusseissaan pääsyään lintujen ruoaksi. Siemeniä ja säkkejä oli tuhoton määrä. Mitä ihminen ei tekisi parhaan ystävänsä? vuoksi.
Lintutarha lumosi minut aluksi kauniilla laulullaan, mutta käveltyäni läpi tarhan tunsin suurta ahdistusta. Lintatarha tai mielummin tori, koska linnut olivat myytävänä. En tiedä tarhan historiaa tai lintujen taustan faktaa, mutta kirjoitan nyt mitä näin ja koin:
Kaunis linnunlaulu täytti ilman kun kuljin läpi porteista. Sadoittain kahdenpään kokoisissa häkeissään lauloivat luonnonlinnut. Vesikupit lintujen seuranaan ripustivat vanhat miehet häkit roikkumaan niille varattuihin telineisiin. Miehet viheltelivät linnuille, toiset soittivat pientä pilliä. Linnut kykenivät ainoastaan levittämään siipensä auki, mutta tilaa lentää ei ollut. Ainoa tekeminen pienille linnuille oli hyppely ainoalla orrellaan. Muutama pienempi lintu yritti terhakkaasti tarrata jaloillaan häkin kaltereihin ja etsiä pakotietä. Eräs rastaan kokoinen lintu makasi häkin pohjalla auringon paahteessa. Kaunis linnunlaulu oli muuttunut mielessäni hätähuudoksi.
Harhakuvitelmana linnun piristyksesi myytiin torilla useita erilaisia posliinisia vesi- ja siemenkuppeja. Taidokkaasti muotoillut ja maalatut posliinikupit toivat mieleeni koirien timantti kaulapannat. Elävät heinäsirkat odottivat pusseissaan pääsyään lintujen ruoaksi. Siemeniä ja säkkejä oli tuhoton määrä. Mitä ihminen ei tekisi parhaan ystävänsä? vuoksi.
sunnuntai 24. elokuuta 2014
"Minkä kuulet, unohdat. Minkä näet, muistat. Minkä teet, opit."
Lautalla otettu kuva. Mitä lie tekevät :) Hong Kongin edustalla oleva vesistö on tupaten täynnä aluksia. Jos Helsingissä tottui näkemään siljalinen lisäksi suokin lautan, niin täällä lähtevät sekä matkustajalautat että rahti lähes samasta satamasta. Useimmat lautat lähtevät samalla kellonlyömällä. Historia kertonee, että kaksi vuotta sitten kaksi laivaa törmäsivät toisiinsa lähellä lamma saarta aiheuttaen 39 ihmisen hengen menetyksen.
Ei loista vielä Sanghain valot, mutta kaunista on.
Pyykkiteline Ikeasta
Mitä tekee umpisuomalainen? Hakee pyykkitelineen ikeasta kun ei luota paikallisiin valmisteisiin. Löysimme tiemme pienimpään ikeaan, jossa olen vieraillut. Täällä se vaikutti huonekalukaupalta, siis sellaiselta, jonne ei eksytä päiväksi. Lisäksi täällä alkoi tuntumaan, että menin ikeasta hakemaan "laatua", edullisempaa sellaista. Hinnat siis samat kuin kotomaassa, paitsi suklaa arvokkaampaa ja tiedän nyt ainakin mistä saa ensihätään näkkäriä ;)
Kävimme siis hakemassa muutaman murokulhon, paikallisimmin nuudelikulhon ja muutaman juomalasin. Kapustakin piti sieltä kantaa, kun yhtä hyvää ei oltaisi kuulemma muualta saatu (joku arvanee kenen jälkimmäinen kommentti lienee ;) ). Lisäksi se pyykkiteline <3 Vankkaa metallimuovia sisältävä häkkäry, joka todettiin niin hyväksi jo ekan pyykkikoneellisen jälkeen, että mietittiin vakavissaan sen tuomista Suomeen.
Ajattelin kun saavun ikeaan, että ihanaa, pääsen kulkemaan järjestyksessä, toisinsanoen nuolien osoittamalla tiellä. No ei se ny ihan niin mennyt. Paikalliset harpoivat miten tuntui mukavalta :D
Mutta se mitä nauroimme kippurassa oli tämä
Paikalliset tulivat hellettä karkuun ilmastoituun huonekalukauppaan, istumaan! Mielikuva suomalaisesta huonekalukaupassa on että, sohvaa koeistutaan kaksi kolmasosa minuuttia ja noustaan ylös. Eikös täällä, kaivettiin (hyvä ettei kirjaa sentään) kännykät ja ruvettiin seurustelemaan kavereiden kanssa. Ei mitään poikkeavaa, ei myyjiä haitannut. No, tuleepahan koeistuttua sohvia siellä ainakin :)
Kävimme siis hakemassa muutaman murokulhon, paikallisimmin nuudelikulhon ja muutaman juomalasin. Kapustakin piti sieltä kantaa, kun yhtä hyvää ei oltaisi kuulemma muualta saatu (joku arvanee kenen jälkimmäinen kommentti lienee ;) ). Lisäksi se pyykkiteline <3 Vankkaa metallimuovia sisältävä häkkäry, joka todettiin niin hyväksi jo ekan pyykkikoneellisen jälkeen, että mietittiin vakavissaan sen tuomista Suomeen.
Ajattelin kun saavun ikeaan, että ihanaa, pääsen kulkemaan järjestyksessä, toisinsanoen nuolien osoittamalla tiellä. No ei se ny ihan niin mennyt. Paikalliset harpoivat miten tuntui mukavalta :D
Mutta se mitä nauroimme kippurassa oli tämä
Paikalliset tulivat hellettä karkuun ilmastoituun huonekalukauppaan, istumaan! Mielikuva suomalaisesta huonekalukaupassa on että, sohvaa koeistutaan kaksi kolmasosa minuuttia ja noustaan ylös. Eikös täällä, kaivettiin (hyvä ettei kirjaa sentään) kännykät ja ruvettiin seurustelemaan kavereiden kanssa. Ei mitään poikkeavaa, ei myyjiä haitannut. No, tuleepahan koeistuttua sohvia siellä ainakin :)
Raakaa Faktaa osa 1
Valuutta
Hong Kongin valuuttana on Hong Kongin dollari, joka on karkeasti (kurssista toki riippuen) n. 10 euroa. Ernon luettu muiden entisten opiskelijoiden tekemiä vaihtoraporteja, löysimme intialaistyyliseltä torilta parhaan kurssin rahanvaihtoa varten. Suomessa siis nostettiin kaikki tarvisemamme käteinen (riskiä kun meidät tuntien ne olisi todennälöisesti a) hukkunut tai b) unohtunut suomeen). Paikallinen pankki kotisuomessa antoi surkean kurssin ja päädyttiin sitten kiikuttamaan tukkukäteistä matkassa mukana. Suositeltu paikka antoi sen päivän kurssina 10,23. Eroja kyseissessä torilla oli jokunen, kojuja oli kymmenkunta ja paras oli edellä mainuttu, mutta lähinnä oviaukkoa pääkadulle tarjottiin vain päälle 9.
Rahatukko minkä nostimme oli oikeasti aika iso, koska pankki veloittaa jokaisesta valuutanvaihto maksusta sievoisen summan, jos maksaisimme vuokramme sähköisesti. Kenenkään käsiä likaamatta, siis sähköinen asiointi maksaisi sekä meille että vuokranantajalle! Joten, sovimme maksavamme sen käteisellä, samoin tulevat asuntoon liittyvät laskut.
Helposti euroiksi muuntuva, pilkkusiirto, auttaa kovasti kaupassa asiointia =)
Hintataso
Karkeasti; kaikki muu on halvempaa paitsi asuminen. Täällä on maailman toiseksi korkein vuokrataso heti Singaporen jälkeen ja ihmiset asuvat erittäin tiiviisti sekä pitkään kotona. Paikallisille on tyypillistä asua vanhempien luona yli kolmenkymmenen. Häkkimajoitusta ei olla vielä nähty livenä, mutta paikallislehdistiä kyllä. Täällä on myös keskustassa teltta majoitus, mielenosoituksena korkeisiin vuokriin. Jopa valtion takaamat asunnon ovat kalliita.
Ruoka on, toki tuotekohtaisesti, halvempaa. Erityisesti ulkona syöminen. Paremmassakin ravintolassa hinta jää pernuppi alle 20 euron ja perus pikaruokalassa (paikallisessa) alle 5 euroa. BigMac- ateria esimerkiksi 3,7 euroa x) (epäilijöille tiedoksi, että se oli pelkkä hintatarkastus). Vesi on halvimmillaan 40 centiä litra ja töllikokis 50 centtiä. Kaupassa myytävä ruoka on paikoin samoissa Suomen hintatason mukaan. Kalliita ovat kahvi (paketti pahimmillaan 16 €) maitotuotteet, kaikki johdannaiset ja sen huomaa esimerkiksi paikallinen pirtelö tehdään jäämurskaan ilman maitoa. Vihannekset ja hedelmät ovat edullisempia ja saarella juusto on halvempaa kuin mantereella :D
Julkinen liikenne toimii hyvin, eihän 7 miljoonan hengen kaupungissa se saa edes olla toimimatta. Erimatkat ovat erihintaisia metrolla kuljettaessa ja täällä ei ole tuntiin sidottua lippua. Ollaan ostettu OCTOPUS- kortti, jolla sitten liikutaan, ja jonne ladataan rahaa. Toimii hyvin samalla lailla kuin tampereen bussikortti. Lyhyt metromatka on 60 centtiä ja pitkä 1,10 euroa. Lauttamatka yhteensuuntaan on 1,7 euroa. Lautalle on ostettavissa kuukausikortti, joka astuu voimaan aina kuun ensimmäisenä päivänä hintaan 70€. Takseista ei ole vielä varmuutta.
Vaatteita en ole vielä ehtinyt katsoa, vaikka keskusta on pullollaan merkkivaate liikkeitä. Kuulemma niiden tulisi olla hitusen halvempaa, ilman alvia näet.
Elektroniikka on edellista ja kuulemma varsinkin varaosat ja (riemukseni) johdot melkein ilmaisia. Golden computer- niminen alua on tupaten ängetty erilaisia elektroniikan kauppoja ja ihmiset eivät sopineet menemään edes rikkannakkain vaan jonossa alueella. Erno tykkäsi ja uhosi ostavansa lopuilla reissurahoilla niin paljon tavaraa kun vaan saa kannetuksi :D Hinnaltaan edullisia olivat muistikammat ja reitittimet.
Hong Kongin valuuttana on Hong Kongin dollari, joka on karkeasti (kurssista toki riippuen) n. 10 euroa. Ernon luettu muiden entisten opiskelijoiden tekemiä vaihtoraporteja, löysimme intialaistyyliseltä torilta parhaan kurssin rahanvaihtoa varten. Suomessa siis nostettiin kaikki tarvisemamme käteinen (riskiä kun meidät tuntien ne olisi todennälöisesti a) hukkunut tai b) unohtunut suomeen). Paikallinen pankki kotisuomessa antoi surkean kurssin ja päädyttiin sitten kiikuttamaan tukkukäteistä matkassa mukana. Suositeltu paikka antoi sen päivän kurssina 10,23. Eroja kyseissessä torilla oli jokunen, kojuja oli kymmenkunta ja paras oli edellä mainuttu, mutta lähinnä oviaukkoa pääkadulle tarjottiin vain päälle 9.
Rahatukko minkä nostimme oli oikeasti aika iso, koska pankki veloittaa jokaisesta valuutanvaihto maksusta sievoisen summan, jos maksaisimme vuokramme sähköisesti. Kenenkään käsiä likaamatta, siis sähköinen asiointi maksaisi sekä meille että vuokranantajalle! Joten, sovimme maksavamme sen käteisellä, samoin tulevat asuntoon liittyvät laskut.
Helposti euroiksi muuntuva, pilkkusiirto, auttaa kovasti kaupassa asiointia =)
Hintataso
Karkeasti; kaikki muu on halvempaa paitsi asuminen. Täällä on maailman toiseksi korkein vuokrataso heti Singaporen jälkeen ja ihmiset asuvat erittäin tiiviisti sekä pitkään kotona. Paikallisille on tyypillistä asua vanhempien luona yli kolmenkymmenen. Häkkimajoitusta ei olla vielä nähty livenä, mutta paikallislehdistiä kyllä. Täällä on myös keskustassa teltta majoitus, mielenosoituksena korkeisiin vuokriin. Jopa valtion takaamat asunnon ovat kalliita.
Ruoka on, toki tuotekohtaisesti, halvempaa. Erityisesti ulkona syöminen. Paremmassakin ravintolassa hinta jää pernuppi alle 20 euron ja perus pikaruokalassa (paikallisessa) alle 5 euroa. BigMac- ateria esimerkiksi 3,7 euroa x) (epäilijöille tiedoksi, että se oli pelkkä hintatarkastus). Vesi on halvimmillaan 40 centiä litra ja töllikokis 50 centtiä. Kaupassa myytävä ruoka on paikoin samoissa Suomen hintatason mukaan. Kalliita ovat kahvi (paketti pahimmillaan 16 €) maitotuotteet, kaikki johdannaiset ja sen huomaa esimerkiksi paikallinen pirtelö tehdään jäämurskaan ilman maitoa. Vihannekset ja hedelmät ovat edullisempia ja saarella juusto on halvempaa kuin mantereella :D
Julkinen liikenne toimii hyvin, eihän 7 miljoonan hengen kaupungissa se saa edes olla toimimatta. Erimatkat ovat erihintaisia metrolla kuljettaessa ja täällä ei ole tuntiin sidottua lippua. Ollaan ostettu OCTOPUS- kortti, jolla sitten liikutaan, ja jonne ladataan rahaa. Toimii hyvin samalla lailla kuin tampereen bussikortti. Lyhyt metromatka on 60 centtiä ja pitkä 1,10 euroa. Lauttamatka yhteensuuntaan on 1,7 euroa. Lautalle on ostettavissa kuukausikortti, joka astuu voimaan aina kuun ensimmäisenä päivänä hintaan 70€. Takseista ei ole vielä varmuutta.
Vaatteita en ole vielä ehtinyt katsoa, vaikka keskusta on pullollaan merkkivaate liikkeitä. Kuulemma niiden tulisi olla hitusen halvempaa, ilman alvia näet.
Elektroniikka on edellista ja kuulemma varsinkin varaosat ja (riemukseni) johdot melkein ilmaisia. Golden computer- niminen alua on tupaten ängetty erilaisia elektroniikan kauppoja ja ihmiset eivät sopineet menemään edes rikkannakkain vaan jonossa alueella. Erno tykkäsi ja uhosi ostavansa lopuilla reissurahoilla niin paljon tavaraa kun vaan saa kannetuksi :D Hinnaltaan edullisia olivat muistikammat ja reitittimet.
perjantai 22. elokuuta 2014
"Joka harkitsee seuraavaa askeltaan liian kauan, seisoo koko ikänsä yhdellä jalalla."
 |
Suurin osa saarta on viidakkoa. Olin alussa halukas menemään sinne rämpimään, mutta nähtyäni ötökät, unohdin koko jutun. Lintujen laulu on aamusta iltaan erittäin kova ääninen, muttei kai siitä siedä vikistä :) Heinäsirkat ovat toinen konsertti ilta-aikaan.
Kalaravintolat lauttarannasta. Lämmintä 29 ja pimeä saapuu klo 19.
torstai 21. elokuuta 2014
Hei vaan Hei!
Saavuimme sateiseen Hong Kongiin paikallista aikaa noin kello kolme päivällä. Finnairin suoralento yö aikaan oli nappivalinta ja kovin pahaa jetlagia ei saatu aikaiseksi. Aika ero siis suomeen on + 5 tuntia. Muutoinkin pitkänmatkan lennolle tulee nostaa hattua; ruokailu oli kohtalaisen hyvä ja lämpöä matkaamiseen toi pikkutyyny ja huopa.Elokuvia katseltiin tosin vain yksi koska, suurin osa ajasta meni nukkumiseen. Noo, risuja ruusutarhassa: loppumatkasta laskeutumisvaiheessa sain sitten klassisen matkapahoinvointikohtauksen, alkoi tuntua 11 tuntia ahtaassa tilassa ja laskeutumisyrityksiä oli pahaksi onnekseni kaksi.
Maissa ei ollut sen suurempaa tulotarkastusta kuin suomessakaan, passilla läpi vaan. Metro lähti lentoasemalta ja keskustassa tapasimme kontaktihenkilömme Adan. Ada siis on Tampereen naapurimme entinen koulukaveri ja puhumislahjan seurauksena saimme hänestä korvaamattoman avun jo ennen Hong Kongiin tuloa. Kirjoitan niistä tuonnempana. Mutta siis Adan kanssa saavuimme lauttarantaan, josta laituri numero 4:sesta lähtee Lamma Islandin lautta.
Täällä on kätevä paikallinen "bussikortti" Octopus-card, jolle voidaan ladata valuuttaa ja se kelpaa niin metroihin, lauttoihin kuin pikkuostoksiin kioskeilla. Lauttamaksu on 17,1 HKD joka vapaasta laskettuna 1,70 €.
Lautta matkasta sen verran; olen aina halunnut asua Suomenlinnassa ja tottunutkin teinikesinä menemään lautalla usein, mainittakaan merikaupunkitaustani MUTTA, en ole eläissäni kokenut sellaista merimatkapahoinvointia, alla tietysti lento. Sikäli, että lautta oli loistokkaasti ilmastoitu, alkoi taas painamaan ahtaanpaikan olo ja se helpottokin ulkosalla, jossa lämpöä 24 ja vesisade.
Vuokraemäntä oli leveässä hymyssä vastassa rannassa ja nappasi sitten sen edustuskuvan varsin vihreästä Heinistä. Kävely matka kämpille oli lauttarannasta semmosen reipas 10 minuuttia. Asumme kolmikerroksisessa talossa, 40 neliöisessä kaksiossa. Vuokraemäntä oli pedannut meille vuoteen valmiiksi, toimittanut iltapala tarvikkeet, astioita, saippuaa ja vessapaperia! Pääsimme asettumaan taloksi varsin nopeasti. Täällä on jääkaappi, pyykinpesukone, sähäkkä kaasuhella, mikrouuni, vuode 120 cm mutta sopu sijaa antaa ja ilmaistointi laitteet aina wc.tä myöten. Vuokraemäntä näytti kuinka koneet toimivat ja sovittiin olla yhteyksissä sählöpostitse. Lisäksi suositteli illastamista varten veilä varsin käyvän kalaravintolan.
Näin saapuminen 7 miljoonan ihmisen kauunkiin alkoi. Kirjoitan ja lisään kuvia saaresta ja kodista, jahka opin kunnolla käyttämään kameraa. Mutta alkupahoinvoinnin jälkeen ja sateisen keskiviikon päänsäryn väistyttyä olen alkanut nauttia olostani! (osa syynä se että saimme haetuksi pikakahvia!)
Saavuimme sateiseen Hong Kongiin paikallista aikaa noin kello kolme päivällä. Finnairin suoralento yö aikaan oli nappivalinta ja kovin pahaa jetlagia ei saatu aikaiseksi. Aika ero siis suomeen on + 5 tuntia. Muutoinkin pitkänmatkan lennolle tulee nostaa hattua; ruokailu oli kohtalaisen hyvä ja lämpöä matkaamiseen toi pikkutyyny ja huopa.Elokuvia katseltiin tosin vain yksi koska, suurin osa ajasta meni nukkumiseen. Noo, risuja ruusutarhassa: loppumatkasta laskeutumisvaiheessa sain sitten klassisen matkapahoinvointikohtauksen, alkoi tuntua 11 tuntia ahtaassa tilassa ja laskeutumisyrityksiä oli pahaksi onnekseni kaksi.
Maissa ei ollut sen suurempaa tulotarkastusta kuin suomessakaan, passilla läpi vaan. Metro lähti lentoasemalta ja keskustassa tapasimme kontaktihenkilömme Adan. Ada siis on Tampereen naapurimme entinen koulukaveri ja puhumislahjan seurauksena saimme hänestä korvaamattoman avun jo ennen Hong Kongiin tuloa. Kirjoitan niistä tuonnempana. Mutta siis Adan kanssa saavuimme lauttarantaan, josta laituri numero 4:sesta lähtee Lamma Islandin lautta.
Täällä on kätevä paikallinen "bussikortti" Octopus-card, jolle voidaan ladata valuuttaa ja se kelpaa niin metroihin, lauttoihin kuin pikkuostoksiin kioskeilla. Lauttamaksu on 17,1 HKD joka vapaasta laskettuna 1,70 €.
Lautta matkasta sen verran; olen aina halunnut asua Suomenlinnassa ja tottunutkin teinikesinä menemään lautalla usein, mainittakaan merikaupunkitaustani MUTTA, en ole eläissäni kokenut sellaista merimatkapahoinvointia, alla tietysti lento. Sikäli, että lautta oli loistokkaasti ilmastoitu, alkoi taas painamaan ahtaanpaikan olo ja se helpottokin ulkosalla, jossa lämpöä 24 ja vesisade.
Vuokraemäntä oli leveässä hymyssä vastassa rannassa ja nappasi sitten sen edustuskuvan varsin vihreästä Heinistä. Kävely matka kämpille oli lauttarannasta semmosen reipas 10 minuuttia. Asumme kolmikerroksisessa talossa, 40 neliöisessä kaksiossa. Vuokraemäntä oli pedannut meille vuoteen valmiiksi, toimittanut iltapala tarvikkeet, astioita, saippuaa ja vessapaperia! Pääsimme asettumaan taloksi varsin nopeasti. Täällä on jääkaappi, pyykinpesukone, sähäkkä kaasuhella, mikrouuni, vuode 120 cm mutta sopu sijaa antaa ja ilmaistointi laitteet aina wc.tä myöten. Vuokraemäntä näytti kuinka koneet toimivat ja sovittiin olla yhteyksissä sählöpostitse. Lisäksi suositteli illastamista varten veilä varsin käyvän kalaravintolan.
Näin saapuminen 7 miljoonan ihmisen kauunkiin alkoi. Kirjoitan ja lisään kuvia saaresta ja kodista, jahka opin kunnolla käyttämään kameraa. Mutta alkupahoinvoinnin jälkeen ja sateisen keskiviikon päänsäryn väistyttyä olen alkanut nauttia olostani! (osa syynä se että saimme haetuksi pikakahvia!)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)