"Ellei miehellä ole liikanimeä, hänestä ei koskaan tule rikasta."

Jatkoa kuville Yangshuo Kiinan reissulta.

Ensimmäisen päivän fillarointi reissua. Voinen kertoa, että routimaton maa ja silti aivan tuhannen surkeassa kunnossa oleva asfaltti. Mukana oli alueen kartta ja nykyteknologian mahdollistama gps.

Kuinka kauniin maiseman saa värjättyä pilalle lukuisin päivän varjoin. Tuntuu, että luonto ja historia murenavat silmissä turismin mukavuuden vuoksi.

Perinteinen bamboo vene.

Pekingin ankkaa?

Hihii, kiinalainen simpukka!

Vesipuhveli ja raipparouva.

Tässä kuvattuna vesilinnut, jotka kalastavat. Dokumentti kertoi, että kiinalaiset laittavat narut lintujen kaulaan, jotta eivät saa nielastua. Linnut on koulutettu sukeltamaan joesta kalaa ja tuomaan se ihmiselle, jotka nappaavat sen linnun suusta. Kaulassa oleva naru estää lintua itseään nielaisemasta vonkaletta.

Kivipolku.

Yangshuon maisemaa.

Erppa.

Kameli vuori.

Kyliä vuorten notkoissa.

Rouvalla myynnissä kaikenlaista.

Toisenlainen, nopeampi bambuvene. Heh, meijän oma meni ohi!

Erpan auringonotto.

Lisää ankkaa?

Ehkäpä yksi kuuluisimmista maisemista. Lämpöä oli siis reilut 25 ja tuntui kuumalta ja kuivalta. Nahka paloi ja hiki virtasi.

20 Yuanin setelin maisema.

Paikallista rakennusta. Rakennus oli jatkuvaa, teräsbetonit törrötti ja tiilipinot oli isoja. Sementtia löytyi ja kalterit ikkuinoissa varkaita varten.

Paikaillinen päivällinen ennen käsittelyä,

Ei selvinnyt vielä mihin kuivattua pomelonkuorta käytetään...

Kaiken pahan alku ja juuri KORIANTERI!

"Ruukku tihkuu sitä, mitä se sisältää."

Kuvia Kiinan matkalta

Yölinja-autossa. Makuupaikan koko 160cm. Leveys niin, että hartiat ei mahdu :D

Yangshuossa ötököiden tapposavutus.

Yulong- joella

Riisiterassi

Omaostos

Suuri, pieni motoristi.

Kumkvattitarha

Kolmas päivä Yangshuossa ja muita Kiina mietteitä

Meidät puhuttiin yli (moneenmoneen kertaan) ottamaan bambuvene ajelu Li- joella. Ja otetaanhan me. Ohjeeksi saatiin hypätä taksiin, vastassa nainen joka ohjaa bussiin, bussista pois, vastassa nainen joka ohjaa autoon, autosta pois bambuveneeseen ja veneestä ohjaten pois maihin. Ei tarvine itse ajatella, mutta täällä on totuttu tekemään kaikki turistille mukavaksi (ja kaikesta voi rahastaa). Bambuvene kyyti oli ihan hauska, meille selvisi, että meitin vene meni kaikista kovimpaa :D Bambuputket niputettu yhteen, penkki keskelle ja pikkuinen moottori perään ja avot, kohti yläjuoksua. Maisemat oli loistokkaita ja saatiin tallennettua paikallisen valuutan 20 yuanin setelin kuva kameraan.

Vesi viilensi mukavasti aika helteistä päivää ja saimme nauttia puolisen tuntia nähtävyyksistä kun vene tömähti rantaan. Suunnitelma ja ohje hostellilta oli kävellä takaisin bambuvene laiturille, matkaa ajassa n. 3 tuntia. Ilman tien viittoja, pohjattoman huonoilla kartoilla, joissa molemmissa vuori oli erikohdassa aloitimme hellepäivän patikan. Tarvoimme eriskummalista hiekka/viheriö reittiä kunnes tuli tenkkapoo. Tulisi ylittää joki. Tätä pikkuseikkaa kun ei oltu meille satuttu mainitsemaan ja hostelli likan piirros näytti menevän kokomatkan samaa puolta, mutta sitkeästi paikalliset pudistivat päätänsä hömpötyksellemme. No yli joen (lisämaksusta tottakai) ja pääsimme taittamaan lopputaipaleen kuumassa säässä kävellen kävelykatua autotien viertä (se siitä patikoinnista). Mussitimme varastamamme mandariinin, joita kasvoi siellä jokunen puu ja talsimme perille asti.

Illasta olimme niin näännyksissä paahteesta, että menimme erään nettisivun suosittelemaan ravintolaan. Kaksi annosta loistavia ja yksi onneton yritys kuivaa perunaa. No, sitten se alkoi... Minulla alkoi kiertää ja tieto tulevasta yöbussista ei paljoa helpottanut ajatusta pahoinvoinnin loppumisesta. Kaksin kerroin hostellille, unta ja bussille. Voin huonosti ekat kolme tuntia, ripuloin ja hieman helpotti. Aamulla perillä selvisi, että Erno oli voinut myös pahoin ja oksentanutkin pariin kertaan. Eikä tässä vielä kaikki. Kotiin päästyämme Ernolle nousi päivän kestävä raju kuume. Taisimme saada kevyen ruokamyrkytyksen poikasen. Ei paras päätös reissulle, mutta ensi viikonloppuna uudestaan!
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiina faktaa, Heinin silmin

Liikenne
Liikennesäännöt ovat jännittäviä. Punainen valo ei merkitse mitään ja suojatie on olematon. Saat ajaa skootterilla vastaantulevien suuntaan, jos uskallat. Torvi on sitä varten, että ilmoitetaan ohituksesta, vastaantulemisesta tai muutoin halutaan huomiota. Toisin sanoen torvi soi tauotta. Kaikki väistävät kaikkia ja yhtäkään kolaria ei nähty. Pyörällä ajo ei ole perustaito.

Ruokailu
Täälläkin puikot, mutta pääsimme kokemaan jotakin erilaista Hong Kongiin verraten. Nimittäin kastikkeiden maailma! Hapanimelä oli erinomainen. Paikallinen herkku olisi ollut kaljassa höyrytetty kala, mutta meille ei oikein täkäläinen fisu maistu. Söimme siis paikallisia etanoita. Kuin huonosti jauhettua jauhelihaa yrteillä. Myös riisinuudelit ovat kuuluisia täällä ja katkeamaton al dente pastaa muistuttava matonen oli kokemus. Muita sitten olisi ollut kuivattu persimon, mutta paikallisen bensa-aseman vieressä 10 000 kuivuvaa persimonia saivat taka-alalle.

Kaupat
Täällä saa mitä vaan ja halvalla. Kaupat ovat kaupan kokoisia, no ei nyt prismoja, mutta paikallisen salen kokoisia (Lamma saarella siis on kioskeja). Myös monet katukaupat tarjoavat antimiaan. Kaikkea on ilmapakattuna mm. kalaa ja kukonjalkoja. Juotavaa löytyy erilaisia teetä, vesiä ja soijamaitoja. Tämä on myös ensimmäinen maa pitkään aikaan, jossa tarjoillaan aamupalalla jugurttia :)

Ihmiset
Yangshuo elää turismista ja aika hyvin saa palvelun englanniksi. Muutoinkin hymyilevät enempi ja lapset huutavat aina nähdessään hello. Ikävänä puolena on sitkeys, varsinkin kun kyseessä on tyrkyttäminen bambuvenekyydistä tai vuokrattavasta fillarista. Tämä kansa työskentelee ja on taitava käsistään. Jos istuvat niin silloinkin tekevät jotain, pelaavat korttai tms. Vanhukset kaitsevat puhveleita ja lapsia.

Matkustaminen
Täällä omatoimimatkailua ei suosita. Kaikki tapahtuu matkanjärjestäjien kautta, kuten esimerkiksi bussilipun ostaminen. Kiinaan sijoittuvat matkailusivut tarjoavatkin lukuisia pakettimatkoja ja ostettavia vierailuja nähtävyyksille. Asiat tuntuvat kulkevan vähän suhteiden kautta. Meitäkin on esimerkiksi vastassa seuraavalla bussiasemalla jokunainen, joka avustaa meidät bussiin ja joen rannassa nainen, joka ottaa vastaan, että selviydymme bambuveneeseen. Kaikki tämä tietysti markkinoidaan tingatulla hinnalla.

Asuminen
Hostellimme on yllättäen tiilistä rakennettu. Kaikki täällä (ja täällä rakennetaan paljon uutta ja puretaan ikivanhaa) rakennetaan tiilistä, käyttäen betonia laastina ja teräkset välissä. Talot ovat kolmessa kerroksessa, joista alimmainen muistuttaa eteishallia, mutta usein siinä sijaitsee samassa myös keittiö. Ilmeisesti ylemmät kerrokset ovat sitten asumista varten.

"Joka huolehtii etukäteen, kärsii kahdesti."

Kuvia Kiinan reissulta. Näitä satelee blogiin erinäisinä palasina, kaipaavat kuulemma muokkausta ;)

Hyvin tyypillnen näky katukuvassa.

Suuret kumkvatti viljelmät.

Uskollinen ratsumme.

Minä olen niin pieni tässä kaikessa.

Li- joki.

Yangshuo.

Iltainen heijastus Yangshuon kaupungista.

Skootterilla maisemia

Seuraava aamu meni päin mäntyä. Sovimme pitkällisen suunnittelun ja selvittelyn jälkeen hostellin emännän kanssa, että mennään patikoimaan ja bambuvene ajalulle. Aikataulu oli jo tiukka, mutta jäihän meiltä jotain puuttumaan, puhelin jäi hostellille. No, aika patikoimiseen ja bambuvenekyytiin olisi jo alunperin mennyt tiukaksi ja ihmettelevinä ihmisinä halusimme aikaa. Suunnitelma siis uusiksi, viritetty skootteri alle ja ajamaan maisemareitti. Oltiin kyllä nössöjä, edes sylivauvat taikka vanhukset eivät käytä moottoripyörälläkään ajaessa kypärää ja ajavat viisi yhden kyydissä. Joten me kakspäällä, potat päissä herätettiin hilpeyttä.

Ajoimme läpi kvumvattitarhojen, joita kipusi vuorenrinteitä ylös ja alas. Ajoimme vuorien reunoittamilla teillä. Näimme koukkuselkäisiä mummoja korennot täynnä persimooneja olallaan. Näimme koiranpentuja, pikkulapsia leikkimässä pihoilla ja miehiä pelaamassa korttia tai biljardia. Sää suosi jälleen ja t-paitasillaan saatiin palamaan kädet ja naama. Reitti vietti ylämäkeä ja alamäkeä, mutkaa ja pitkää suoraa, kuulemma ihanteellinen ajettava (itsehän siis istuin kyydissä).

Rahastaa osaavat täällä, mutta tinkaaminen kuuluu onneksi asiaan. Eihän se hölmö ole joka pyytää. Nimittäin näköalatasanteet ja aukeat ovat maksullisia ja jopa kivikylä?! Tasanteesta tingattiin puoleen hintaan ja ole sen väärti. Päästiin kiipeämään yhdelle niistä huippuvuorista, näimme alla Li- joen ja edessä muut vuoret. Henkeä salpaava tai no huimaava. Kivikylään meitä viittilöi vanhempi rouva ja tulkin ansiosta saatiin kuulla hinta, joten mopo ympäri ja jatkettiin matkaa. Vierailtiin myös näähtävyydeksi luetulla sillalla, ainoa vaan, että historiallisen kauniin kaarisillan alla oli kymmenittäin bambuuveneitä värikkäine päivän varjoineen ja ihmisiä enempi. Sillalla itsessään oli hääkuvaus menossa, joten jatkoimme matkaa ruokailemaan ja lepäämään hostellille.

Googlen hylkäämä maa

Tarinaa Kiinan kolmen tehopäivän reissulta.

Shenzhenin raja kaupunkiin saavuimme metrolla, joka kulki vajaat puolituntia Erpan koululta. Shenzhen oli onneksi selkeä ja valtaosa opasteista englanniksi. Rajalta hyppäsimme metroon ja bussiasemalle. Olin yrittänyt metsästää bussilippuja netistä ja matkatoimistosta, mutta kummassakaan ei myyty niitä ja matkatoimistosto ei ollut edes varma kulkeeko löytämäni linja edes. No yrittänyttä ei laiteta ja bussiasemalla sormet ja varpaat ristissä. Kulkihan se! Hintaan vajaat kolmekymppiä per naama saimme 1000 km taittavaan bussiin makuupaikat. Ei onneksi ollut ihan kuin poimittaislinjalla vaan tukevasti kiinni bussissa. Istumapaikkoja ei ollut ja 167 cm minulle jalat olivat kevyessä koukussa, puhumattakaan sikiöasennossa nukkuvasta Ernosta. Bussi huristeli läpi yön, pitäen kolmesti tunnin mittaisen (kiinanlaki sääteisen) kuskin nukkumatauon. Kuski piti itseään hereillä myös tupakoimalla. Nukuttiinko me, aluksi vähän ja

Meillä oli herätys soimassa ja kuski karjaisikin kello käännyttyä lähemmäs seitsemää aamulla, Yangshuo! Heini ja Erno ulos, tien varteen keskelle jonnekin? Netti ei toiminut, paikallisesta dataliittymästä huolimatta, joten kysymään lähimmästä hotellista. Mainittakoon, että kaksi hyvin innokasta taksikuskia kyllä olisi tarjonnut kyydin majapaikalle, mutta mehän kävellään. Hotellissa oli turisti info ja kartta, joten saimme vajaan kahden kilsan matkan navigoiduksi määränpäähän, hostellille.

Yangshuo on 300 000 hengen asuittama kaupunki, josta löytyvät kaikki tarpeellinen ja vähän enemmänkin. Huomata voi hotellien ja ravintoloiden määrästä, että kyseessä on turistimista aikapaljon elävä kaupunki. Kaunis kuin kuin joku vaan voi olla. Kylä avatar-elokuva vuorien sylissä, ison Li- joen varrella, maaseudusta puhumattakaan.

Tuhlasimme ensimmäisen päivän fillaroimalla pitkin maaseutua, jossa näimme vesipuhveleita, hienää kuivumassa luolissa ja niin isoja kanoja, että pelotti. Ajettiin kahdesti vikaan ja poikettiin kertaalleen reitiltä. Tiet olivat ajoittain huonokuntoisia, mutta tasaisia, joten jaksettiin yhdellä vaihteella polkea hyvin. Pakaroissa tuntui kyllä... Sää oli utuinen, mutta ilma lämmin. Oltiin tosin ainot t-paitasillaan olevat. Taisi paikallisia viluttaa :) Pimeä laskeutui kuuden maita ja katuvaloja ei syrjäteillä ollut, mutta onneksi oltiin pakattu ihan perustaskulamppu mukaan.

"Kun puu on kaatunut, katoavat sen varjot."

Reissukuvat Macaulta ja kasinon maailmasta. 

Macaun lippu.

Tästä lähdettiin kohti uutta.

Maa täynnä skoottereita.

Tallinna?

Tartto? Hyvin samannäköistä kuin euroopassa.

Liikkeellä saattoi olla muitakin. Erotuin kuulemma joukosta.

Alvuokralainen ja taustalla Lisbon hotelli.

Pyhän Paulin katedraalin rauniolla.

Kartturin matkasuunnitelma.

Macaun museo. Ulkoapäin nähtiin, kun maltettu aurinkopäivää tuhlata sisälläkään.

Vastapainoa eurooppalaiselle rakennukselle ja kasinoille.

Suuri johtaja Erno.

Sisäänkäyti City of Dreams alueelle.

Taitava mukula :)

Sisäänkäynti Venetsiaan.

Katto kuin oikea taivas.

Jos linnut olisi laulanut olisin väittänyt olevani ulkona.

Valosaasteetta.

Venetian, maailman suurin kasino.

Hotel Lisboa ja sen kasinot.