Jotta meillä ei tulisi kiire (tämä tietysti on silkkaa höpöhöpöä kun tuntee pariskunnan nimeltä Hernot) olin pakannut ajoissa, siivoilulle järjestänyt aikaa ja niin pois päin. Kuinka jättää Hong Kong sulavasti? No, armottomassa kiireessä tietenkin! Jotta ehdimme koneeseen jouduimme hylkäämään Suvin passin tarkastukseen ja sanomaan nopeat heipat ja juosten omalle lentoportille. Pirskatin liukuportaat olivat terävät ja polvilleni niihin sitten lankesin ja naarmutin kauniit ruskeat sääreni! ps. ehdimme koneeseen.
Kone vei meidät Bangkokiin, miksi? Minäpä kerron. Halusimme tulla jouluksi kotiin. Saimme vääntöjen jälkeen muutettua lähtökenttää ja päivää suotuisammaksi ja lento kohti Suomea lähtisi 23. päivä Bangkokista. Vietimme siis Bangkokissa kaksi päivää. Thaimaa on erilainen kuin Hong Kong. Ensinnäkin siellä oli lämmin :) ja ihmiset mukavia. Hymy ja palvelualttius olivat mukava viimeiselle etapille. Väkeä mahtui tähän Thaimaan pääkaupunkiin kuin pipoa ja jo hieman ihmisvilinään kyllästyneet me siirryimme nauttimaan viimeisistä päivistä hieman parempaan (ja omalle budjetille kalliimpaan) luksus hotelliin. 27. kerros ja suuri kylpyamme tekivät viimeisistä päivistä Aasiassa varsin nautittavia.
Rakkaat lukijat, tämä lienee nyt viimeinen teksti. Istun porukoiden takkahuoneessa ja ulkona satelee hieman lunta. Saavuimme Suomeen äiskän synttärinä, yllätyksenä. Tosin kärpät veljeni tiesivät etukäteen x) Koira juoksi aluksi ohi, sitten tajusi ketä tuli kotiin, oli riemu hetken verran rajaton! Yöllä ei sitten nukuttukaan kun Kippura päätti tarkastaa tunnin välein että ollaanko vielä paikalla. Ilmestyi kaluamaan käsiä ja nuolemaan naamaa, en valita!
Suomi on kylmä, mutta pohjattoman kaunis ja hiljainen. Silti tuntuu, että aika ei ole täällä kulkenut minneen. Ollaan ainakin pyhät tässä ja sitten matkaamme omaan kotiin Tampereelle Kippuran kanssa.
Itkin Hong Kong itkut jo lautassa, kun suuntasimme pois saarelta ja sitten vielä kertaalleen lentokoneessa. Kaipaamaan jään varmasti kaikkea kokemaani, mutta tiesin että se oli myös väliaikaista. Tammikuussa palataan töihin ja siitä eteen päin onkin mellä kaikki ovat auki... Afrikkaan? Amerikkaan?
Vitsi vitsi. Seuraavaksi jos jonneen mennään niin Norjaan, katsomaan valaita ja koira mukana!
Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille mukana hengessä olleille!
- Heini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti