Yllätysten Peak

Kuvassa ollaan sadekatoksessa kun kivuttu hyvä tovi mäkeä ylös. Siinä istuessa huomasimme, että ihmiset ovat jättäneet sateenvarjojansa katokseen.

Hong Kongin kuulusin ja suosituin nähtävyys Peak, on Hong Kongin saaren korkein vuori ja nousee 522 metriin merenpinnasta. Peakille vie monta tietä, joista yleisin on kätetty junarata Peak Tram. Jono tähän kyseiseen kapistukseen oli tunnin mittainen keskikviikkona klo 20 Kiinan kansallispäivänä, joten päätimme sitten kävellä. Alkuperäinen tarkoitus tälle aivopierulle oli, että menisimme tramilla ylös ja Madame Tussaudin vahakabinettiin katselemaan. No, arvioimme sitten, että jos pelkästään junaa jonottaa tunnin, niin kuinka hirveästi siellä olisi ihmisiä. Mainittakoon, että Madame Tussaud on auki paremmin kuin Pyynikin munkkikahvila. Ja rauhallinen illan vietto muuttuikin sitten kihiseväksi kiukuksi, joka unohtui ensimmäisen hengästymisen jälkeen. Ei vaan voi nousta ylämäkeä ja kiukutella samalla.

Kävelyreittejäkin on kuulemmma useita ja patikkareittejäkin, mutta päädyimme suunnistamaan osaksi autoteitä ja osaksi kävelyreittiä pitkin. Myös taksilla olisi päästy perille. Kävely reitti oli arvioitu n. tunnin mittaiseksi ja sen verran sitä perhanan ylämäkeä kyllä kestikin. Ajoittain oli loivempaa nousua, sitten rappusia ja sitten niin jyrkkää, että itku meinasi päästä. Tie jonka valitsimme oli surkeasti opastettu ja välillä mentiinkin harhaan. Maisema kuitnekin pelasti pahimmalta epätoivolta, oli hienoa kavuta pilvenpiirtäjien korkeuteen. Ja mikä parasta, näki ihmisten ikkunoista sisälle x)

Ja ei, meillä ei ollut patikka vetimiä ja minusta olisi voinut puristaa ämpärilillisen hikeä. Pieni pullo vettä ja kameralaukku selässä talsimme sitten. Salaa Erno oli varmasti tämän suunnitellut kun oli huomannut laittaa mustaa päälle, niin hikinorot eivät niin selvästi erottuneet, kuin minun harmaasta paidastani. No haisimme kuin viemärirotat päästyämme ylös.

Olettamus ja huomio olettamus! Oli että saavumme näköalatasanteelle, jossa olisi jossain sivussa sitten vahakabinetti ja ehkä kioski. Ja saavuimme kahden kauppakeskuksen täyttämälle aukealla. Rakennusten katoilta sitten otettiin maisemakuvat. Emme olleet ihan siihen varautuneet ja pikaiset vessakasvovesipesut eivät ihan kuitanneet hikistä naamaa pois. Oli maisema sen arvoinen!!

Kauppakeskuksen katon harjaa, jonne olisi maksanut hieman nousta ylös. Jos sitten kirkkaamalla säällä.

Tälläiselle alueelle sitten saavutiin, ei ollut ihan tavallinen näköalatasanne kioskilla.

Hong Kongin saari kuvassa olevan vesialueen toisella puolella on Tsim Tsa Tsui ja meidän lauttaranta on vastapäätä sitä. 

Halloweenin varaslähtö on täällä alkanut ja Peakilläkin juoksenteli zombeja ja pellejä. Teema käytävä oli myös tehtynä.

Peakiltä näki myös toiselle puolelle Hong Kongia, mutta sysimusta meri tarvitsisi kuvausta varten päivänvalon. 

Tulimme sitten kävellen myös alas sieltä ja matka sujui puolet nopeammin, osaksi siksi että juoksimme sen alas. Voi että oli reidet ja kantapäät hellänä kun päästiin lautalle.