perjantai 26. syyskuuta 2014

Koti-ikävän helpotusta ja pussikaljat

Eilen vietin totaalisen löhöpäivän Ernon ollessa koulussa. Nousin vakiokävelyn verran ylös, mutta muuten luukutin Grayn anatomiaa koko päivän. Taitaa olla pikkuisen firmaa ikävä, kun sairaalasarjaa täytyy alkaa katsomaan. Illasta sain luuni ylös ja hipsin repullisella kaljaa ja siideriä lauttarantaan. Kävin välissä baarissa, koska tarvitsin hyvän pöydän ja kirjoitin kotimaan kirjeenvaihtajalle kevyen romaanin. Helpotti sitten se löhöpäivän tuottama syyllisyyskin. Erno saapui iltalautalla ja päädyimme aallonmurtajalle eväinemme puhumaan henkevät.

Tänään on se päivä! Tänään saamme vatsat täyteen a) lihaa b) kastiketta ja c) perunaa. Vastaus kysymkykseen, ei emme tee itse ruokaa tänään tai mene mäkkäriin tai subwaylle vaan Ikeaan!! Kävimme siis jo alkureissusta hakemassa pyykkitelineen pienemmästä Ikeasta, mutta tänään suuntaamme suurempaan. Vuokraemännän toiveena olisi verhotanko laitettavaksi makuuhuoneeseen, joten mittojen kanssa sitten vaan ostoksille. Aion kyllä hankkia myös ikkunanpesuun lastan. Voi pojat, että on suuret suunnitelmat ja pienestä onnellinen. Tosiaan Suomessa ollessani kävin ainakin kahdesti kuussa Ikeasssa, jos en muuta niin kahvilla ja näyteikkunaostoksilla.

Raportti sitten visiitistä. Eli kyllä lihapullia. Vaihtoehtoina perunoille vain oli keitetty (uivat perunat) tai spagetti. Ei perunamuusia! Itkuhan meinasi tulla. Kahviakin sai vain yhden kupin, kun Suomessa ikea tarjoaa toisen. Voi meitä...  Sisustus fiilis puhkesi siellä kyllä jälleen, mutta en taida tähän huusholleniin nyt satsata edes mattoa. Aika sama tavara kattaa tämän maan ikean kuin Suomessakin, ainoaa poikkeusta tekee astiasto, täällä on saatavilla posliinisia pikkulusikoita. Kotimaan kirjeenvaihtaja! tulet saamaan niitä sitten =) Ja ikkunanpesulastaa ei löytynyt, mutta saatiin verhotangot ja leikkuulauta.

Leikkuulaudalle löytyikin käyttöä heti illalla. Meidän kotimatkan varrella kasvaa puussa iso hedelmä. Se on roikkunut siellä kuukauden päivät ja ei ole tullut alas. Ainoa, että se roikkuu suoraan kävelyreitin päällä ja on kohta jotain poloista pollassa. Nyt meillä oli 230cm verhotanko niin saantiin se alas. Ja voila paljastui pomeloksi! (googlettelin) maistuikin hyvältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti