maanantai 29. syyskuuta 2014

Viisumin perässä ja muita asioita

Eilen juostiin viisumin perässä. Ensinnäkin netissä Kiinan virallisilla sivuilla oli kaksi vuotta vanha viisumihakemus ja esitäytetty ei sitten kelvannut vaan viisumitoimistossa uusipaperi. Löydettiin pienen etsinnän jälkeen toimistolle, jossa sitten jätettiin vesipullot pihalle ja marssittiin sisään. Ensin paperit tuli täyttää ennen vuoronumeron saamista tiskille ja niitä sitten täyteltiin mitä osattiin ja tarkistutettiin vuoronumeron antavalla hemmolla. Vuoronumero oli työntakana ja kun lopulta sen edes saimme oli virasto jo mennyt virallisesti kiinni. Yliajalla ottivat kuitenkin sisään. Tiskillä sitten nuorityttönen puhui hiljaa ja ei antanut viisumihakemusta mennä läpi. Meillä ei ollut kunnollista matkasuunnitelmaa, jonka olisi tullut sisältää mm. matkustuskuitit ostetusta menolipusta ja kuitti majoitusvarauksesta. Emme olleet edes miettineet päivää, jolloin oltaisiin menty saatikka minne päin Kiinaa. Joten viisumihakemuksien kanssa kotiin ja suunnittelemaan sitten perinpohajista jäljitettävää reissua. Hankalaksi tehty.

Vuokraemäntä on innostunut shoppailemaan meille huonekaluja. Tänään pitäisi saapua tv-taso ja mahdollisesti tulevaisuudessa sohva, tv ja isompi sänky. Verhotangot lojuvat vielä nurkassa odottamassa työkaluja, se ei taida kuulua perusvarustukseen paikallisilla.

Kävimme (asiasta toiseen) eilen elokuvissa täällä. Päädyimme jälleen, varateivätriitä, kauppakeskukseen nimeltä Elements. Kyseinen pytinki on rakennettu osiin, joissa jokaisessa on eri elementin teema: puu, vesi, metalli jne. Kauppakeskus oli niin hieno, että muuan turistit ottivat kuvia itsestään vessojen aulassa. Pokkani ei sitten ihan pitänyt ja sitten nauratti jo heitä itseäänkin. Mutta tosiaan elokuvissa käynti maksoi saman verran kuin Suomessa, tosin Ernon opiskelija alennus laski hintaa tuntuvasti. Sali oli lähes tyhjä ja elokuvana oli Maze Runner. Elokuva oli hyvän samaan tapaan toteutettu kuin nälkäpeli ja ennalta arvattava. Akustiikka oli loistava ja tuolissa oli värinät. En kiljunut! Sali oli viileä ja ensikerralla täytyy ottaa pitkähihanen. Mainittakoon, että tuolit kaartuivat taaksepäin kun niihin nojasi ja jalkatila oli riittävä. Tekstitys kantooniksi, mutta varsin helppoa englantia oli seurata.

Tännekin on tullut syksy tai ainakin kasvillisuus on muuttunut. Vihreää on vielä, mutta keittiön ikkunasta näkyneet kauniit kellokukat ovat kuihtuneet. Lämmintä kyllä edelleen piisaa ja lämpöjakson jälkeen alkavat nyt pyhäpäivien sateet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti